Morsian valmistellaan elämää varten. Nuori nainen uuden edellä, sanojen ympäröimänä, sanoja tippuu eukkojen suusta nuorikon korviin. Nainen on ymmällä, mutta ehkä hän järjestelee kuulemansa myöhemmin.  Olkoon tämä blogini ensimmäinen kuva ja johdantona tulevaan.

Minä aloitan itselleni jotain aivan uutta. Haluan lukea enemmän ja kirjoittaa lukemastani. Voisin kirjoittaa tähän, että tavoitteenani on kirjoittaa vain itselleni, mutta en nyt viitsi valehdella. Haluan jakaa lukemaani. Teksti ilman lukijaa on kuollut. Eikö vain? En kuitenkaan hirmuisesti pahastu, vaikka lukijoita ei olisi yhtäkään.

Luen laidasta laitaan mielitekojeni mukaan. Kirjallisuutta genrestä toiseen vailla huonoa omaatuntoa. Hyvä kirjallisuus viihdyttää, puhuttelee, koskee ja muuttaa lukijaansa. Etsin jatkuvasti tekstiä, jota en voi jättää silmistäni ja joka jää mieleeni ehkä ainaiseksi. Suurin osa sanoista kylläkin tippuu lattialle, kuten kuvan morsiamen kuulemat ohjeet. Hän ei mitenkään voi muistaa kaikkea kuulemaansa.  Jätän kirjoja siis usein myös kesken. En ole kovin nopea lukija ja keskittymiseni on välillä haastavaa. Luulen, että tulen kirjoittamaan lukemastani myös kesken lukemisen.

Uusi alkakoon. Olkoon se sitten mitä vain.