Nämä kirjat paljastuivat joulun lahjakääröistä. Aivan näin kovana lukijana minua ei tunneta kuitenkaan; kaksi kirjoista on miehelleni ostettuja (yksi liha, luen kuitenkin hänenkin kirjansa). Sofi Oksasen Norman ja Ryan Gatiksen Vihan kadut sain omalla nimelläni. Paksu Julie Orringerin Näkymätön silta on jo kahden joulun takaa, mutta tartuin siihen vasta viikko sitten ja olen nyt puolessa välissä. Tästä kirjasta tulee ensimmäinen blogissani käsitelty teos. Siitä siis vähän myöhemmin paljonkin lisää.

Eniten näistä kirjoista odotan kehuttua Vihan katuja, ja saa nähdä lunastaako kovat odotukseni. Normaa jännitän, sillä sadunomaisuus, hiukset motiivina ja muilta lukijoilta saatu palaute ei lupaa helppoa lukukokemusta. Sivumäärä on kuitenkin lohdullinen, ehkä selviän. Maija Salmen Keski-Amerikan siirtolaisista kertovan Paholaisen junan luen varmasti. Kirja joka tästä joukosta jää ehkä lukematta on Alberto Angelan Rooman valtakunta, historian tutkimuksen popularisointi ei ole ehkä ensimmäisenä suosikeistani.

Joka tapauksessa minun ei hetkeen tarvitse suunnata pokkariostoksille tai kirjastoon. Ihanaa.